Viestintäministeri
Liikenne- ja viestintävaliokunta
Perustuslakivaliokunta
Lapin kansanedustajat
Ylen hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja
Vähemmistövaltuutettu

3.6.2010

Erittäin uhanalaisessa tilassa oleva koltansaamen kieli tarvitsee pikaisia tukitoimia juuri nyt - muuten se katoaa. Yle Sámi radio on ainut saamelaisalueen rajat ylittävä areena käyttää ja kuulla koltansaamen kieltä. Sámi radio on ollutkin korvaamaton erityisesti koltansaamen kielen edistämis- ja säilyttämistyössä tarjoten koltankielistä ohjelmaa viikoittain jo vuosikymmenten ajan. Se on myös näyttänyt esimerkkiä muille saamelaisinstituutioille käyttäessään yhdenvertaisesti inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kieliä. Saa´mi Nue´tt ry esittää Yleisradiolle koltansaamenkielisen ohjelma-ajan sekä –tuotannon lisäämistä Sámi radioon. Lisäämällä 1,5 henkilötyövuotta koltansaamenkieliseen toimitukseen YLE kantaa omalta osaltaan vastuun erittäin uhanalaisesta koltansaamen kielestä. 

1. Saa´mi Nue´tt ry

Saa´mi Nue´tt ry – Kolttasaamelaisen kielen ja kulttuurin yhdistys on perustettu vuonna 2006 Sevettijärvellä. Yhdistyksen tärkeimpiä tavoitteita ovat kolttasaamelaisten kulttuuriperinnön siirtymisen turvaaminen seuraaville sukupolville sekä koltansaamen kielen ja kulttuurin elvyttäminen ja kehittäminen. Yhdistyksen tavoitteena on myös kerätä kolttasaamelaisia yhteen nimensä mukaisesti kolttien nuottana.  

2. Kolttasaamelaisista ja koltansaamen kielestä

Suomessa on noin 600 kolttasaamelaista, jotka asuvat niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin. Suuri osa kolttasaamelaisia elää erityisellä koltta-alueella (Kolttalaki 2 §), jolla sijaitsevat Sevettijärven ja Nellimin kolttakylät sekä Keväjärven kolttien asutusalue. Sevettijärvi on koltta-alueen sydän, jossa koltansaamen kieli ja kulttuuri ovat luonnollinen osa jokapäiväistä elämää. Suurin osa koltta-alueella asuvista koltista asuu juuri Sevettijärvellä. Nellimin ja Keväjärven kylien asujien koltankielen ja -kulttuurin tila on huomattavasti heikompi: Nellimissä asuu kolmesta kylästä vähiten kolttasaamelaisia, kyläkoulun sulkemisen jälkeen lapsiperheet ovat käytännössä siirtyneet muualle asumaan. Keväjärven kylän nuorimmat asujat ovat jo toista sukupolvea koltankielettömiä.

Kolttasaamelaisia asuu paljon myös isommissa asutuskeskuksissa kuten Rovaniemi, Oulu ja Helsinki. Näkyvä saamelaiskulttuurin arvostuksen kohoaminen on johtanut viime vuosina kiinnostuksen heräämiseen omia juuria kohtaan myös tämän koltta-alueelta pois muuttaneen ns. kadotetun ja kielettömän sukupolven kohdalla.

Kolttasaamelaisista noin puolet osaa äidinkielenään koltansaamea. Lukumääränä se on noin 300 ihmistä. Tarkasteltaessa äidinkielisten ikäjakaumaa voidaan nähdä, että ennen vuotta 1970 syntyneet kolttasaamelaiset ovat oppineet äidinkielenään koltansaamen. Tämän jälkeen suurin osa kolttasaamelaisista on äidinkieleltään suomenkielisiä. Positiivisena kehityksenä havaitaan, että jälleen vuodesta 1990 eteenpäin on kasvanut muutamia koltansaamea äidinkielenään puhuvia lapsia. Katkos kielen siirtymisessä sukupolvelta toiselle on aiheuttanut sen, ettei kieli ole kehittynyt luonnolliseksi, terveeksi ja eläväksi kieleksi ("natural, healthy and living language") kolttasaamelaisen yhteiskunnan painiessa valtavissa murroksissa.

Sevettijärvellä koltansaamen kieli on jokapäiväisessä käytössä koti-, koulu- ja työkielenä. Muualta kieli on lähes kadonnut. Koltansaamen kielen käyttötilanteita onkin Sevettijärven alueen ulkopuolella vähän. Ihmiset eivät käytä oikeuttaan käyttää koltansaamea viranomaisissa, kuten lääkärissä, verottajan ja poliisin kanssa. Viranomaisten kanssa asioidessa tarvitaan tulkkia ja tämän takia oikeutta ei haluta käyttää, jos kyseessä on henkilökohtainen asia.

3. Koltansaamenkielinen tuotanto Yle Sámi radiossa

Yle Sámi radio on yksi pitkäaikaisimmista ja ainoista koltansaamen kielen käyttöareenoista, joita saamelaisyhteiskunnalla on tarjota. Yle Sámi radio onkin ollut koltansaamen kielen käyttämisen ja eteenpäin viemisen edellä kävijä. Säännöllinen, viikoittainen koltansaamenkielinen radio-ohjelmatuotanto alkoi vuonna 1973, kun kolttasaamelainen toimittaja aloitti työnsä osa-aikaisena. Lähetysaika on vaihdellut viikoittaisesta 15-20 minuutista nykyiseen 55 minuuttiin. Toimittajan työaika on pysynyt samana miltei 40 vuoden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa tällä hetkellä, että työaika riittää ainoastaan 55 minuutin viikoittaisen ohjelman valmisteluun ja tekemiseen.

Koltansaamen kielisessä ohjelmatarjonnassa profiilina kautta aikojen on ollut kolttasaamelaisia koskevat uutiset, jotka harvoin muualla ylittävät uutiskynnyksen. Uutiset toteutetaan suurimmaksi osaksi puhelinhaastatteluin sekä koltansaameksi että suomeksi. Suomenkieliset haastattelut käännetään lyhyesti koltansaameksi. Nykytilanteessa kuitenkin juuri käännöstyö vaatii lisää työaikaa, koska sen osuus lisääntyy koko ajan, kun koltansaamenkielisiä haastateltavia on vaikea löytää. Myös materiaalinkeruumatkat vievät paljon työaikaa yhdeltä osa-aikaiselta toimittajalta koltta-alueen pitkien välimatkojen takia.

4. Koltansaamenkielisen ohjelma-ajan lisääminen ja ohjelmatarjonnan kehittäminen

Koltansaamen kieltä osaavan koulutetun työvoiman sitouttaminen kolttasaamelaisyhteisöä palveleviin toimiin on osoittautunut haasteelliseksi. Tällä hetkellä tilanne on siltä osin valoisa, että kolttasaamelaisilla on kaksi kieltä osaavaa koulutettua toimittajaa valmiina töihin, jos Ylen organisaatiossa on taloudellisia resursseja palkata ko. henkilöt kokopäivätoimisiin työsuhteisiin. Toinen ko. henkilöistä on jo palkattuna 50 prosenttisesti hoitamaan koltansaamenkielistä ohjelmatuotantoa.

Kolttasaamelaiset toimittajat olisivat valmiit kehittämään ohjelmatarjontaa vastaamaan tämän hetken mediavaatimuksia mm. aloittamalla päivittäiset uutislähetykset ja käyttöönottamalla koltansaamenkielisten uutisten kirjallisen tuottamisen Yle Sámi radion Internet-sivuille. Toisen toimittajan on myös ajateltu olevan eri tapahtumissa kulkeva toimittaja, joka näin saisi kentän äänen paremmin kuuluviin. Myös eri ääniarkistojen käyttämistä voitaisiin ohjelmatuotannossa lisätä palvelemaan kolttasaamelaisia.

Perustelut

Kolttasaamelaisyhteisö elää koltansaamen kielen ja kulttuurin säilymisen osalta kriittisiä aikoja, jolloin tehtävät päätökset ovat omiaan tukemaan kehitystä -tai antamaan kuoliniskun koltansaamen kielen ja kulttuurin jatkumiselle. Yle Sámi radio on keskiössä toteuttaessaan sille annettua tehtävää. Jos ohjelmatarjonta lisääntyy, sen vaikutukset ovat moninkertaiset: koltansaamen kielen asema arki- ja käyttökielenä vahvistuu, ääniarkistojen sisältämät aarteet saadaan hyödynnettyä sekä koltansaamenkielinen ohjelmatarjonta tulee luonnolliseksi osaksi Sámi radion ohjelmistoa.

Nykyinen puolikas henkilötyövuosi ei riitä turvaamaan koltansaamenkielisten mediapalveluiden toteuttamista ja kehittymistä informaatioyhteiskunnan nykyvaatimuksiin. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistöryhmille (Laki Yleisradio oy:stä 7 §, kohta 5). Saa´mi Nue´tt ry katsoo, että kolttasaamelaisten oikeus saada täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmistoa siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen ei toteudu (Laki Yleisradio oy:stä 7 §).

Saa´mi Nue´tt ry esittää, että Yle huomioi koltansaamen kielen hälyttävän tilan ja varaa mitä pikimiten tarvittavat varat 1,5 henkilötyövuoden lisäämiseksi Sámi radion koltansaamenkieliseen ohjelmatuotantoon. 

Pauliina Feodoroff
puheenjohtaja

Tiina Sanila-Aikio
varapuheenjohtaja