| Julkilausuma koltansaamen kielen tulevaisuudesta, Õõlmâsceälkkmõš nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiääiʹjest |
|
Koltansaamen kielen tulevaisuus -seminaari, Sevettijärven koulu 23.9.2010 JohdantoSaaʹmi Nueʹtt ry järjesti Sevettijärvellä 20.–23.9.2010 kolttakulttuuriviikon aiheesta koltansaamen kieli. Viikko järjestettiin yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa. Kolttakulttuuriviikkoja on järjestetty aikaisempina vuosina eri teemoista ja kielen valitseminen tämän kertaiseksi teemaksi olikin luonnollinen jatkumo. Kolttakulttuuriviikko alkoi erikoistutkija Eino Koposen kielioppikurssilla ja päättyi Koltansaamen kielen tulevaisuus -seminaariin. Seminaari keskittyi koltansaamen kielityöntekijöiden tilanteeseen ja heidän tulevaisuuden näkymiinsä. Kielityöntekijöiden alustuspuheenvuorot synnyttivät vilkasta keskustelua. Seminaariväki päätti tehdä julkilausuman seminaarissa käsitellyistä tärkeistä koltansaamen kielen tulevaisuuteen vaikuttavista asioista. Koltansaamen kielen tulevaisuus -seminaari lausuu seuraavaa: 1. Kielen systemaattinen tutkiminenKoltansaamen kieltä on kautta aikain tutkittu paljon siten, että on kerätty eritoten ääniteaineistoa. Aineistoja ei kuitenkaan ole analysoitu juuri ollenkaan. Kielen tutkijoiden tulisi alkaa systemaattisesti tutkia näitä olemassa olevia aineistoja ja analysoida niitä kielentutkimuksen menetelmin. Tämän jäsennellyn tiedon avulla löytyisi arvokasta tietoa ja tukea kielen normittamiseen. Myös kirjoitetun koltansaamen, eli kaiken kirjoitetun materiaalin analysoiminen olisi tärkeää. Näiden toimien pohjalta tulisi aloittaa koltansaamen tieteellisen kieliopin laatiminen. 2. Koltansaamenkieliset arkistomateriaalitKoltansaamenkielisiä äänitemateriaaleja on todella paljon eri arkistoissa, mutta ne ovat totaalisesti hyödyntämättä. Materiaalit tulisi ensinnäkin listata kattavaan tietokantaan, koska kolttasaamelaisilla itsellään ei ole tietoa materiaalien sijainnista taikka edes siitä, millaista materiaalia kussakin arkistossa on. Moniin arkistoihin ei ole myöskään helppoa pääsyä. Toiseksi materiaalit tulisi mitä pikimmiten digitoida, jotta niiden palauttaminen juurilleen sekä niiden tehokas hyödyntäminen onnistuisi. Arkistomateriaaleista saataisiin apua myös huutavaan oppimateriaalipulaan. Tahojen, joiden arkistoissa on koltansaamenkielistä äänitemateriaalia, tulee aloittaa tiivis yhteistyö mahdollisimman pian, jotta koltansaamen kielen elvytystyö saa tarvitsemaansa tukea. 3. Toisen koltansaamen kielenkääntäjän viran perustaminen SaamelaiskäräjilleKoltansaamen kielen tulevaisuus -seminaari vaatii, että Saamelaiskäräjät perustaa toisen koltansaamen kielenkääntäjän viran mitä pikimmiten. Nykyinen kielenkääntäjä tekee todella arvokasta työtä koltansaamen kielen näkyväksi tekemisessä, mutta hän ei millään voi vastata tämän hetken käännöstarpeeseen. Koltansaamen kielen tulevaisuus -seminaari katsoo, että toisen kielenkääntäjän tulisi käyttää puolet työajastaan oppimateriaalien kääntämiseen, jotta parannettaisiin huutavaa oppimateriaalipulaa. 4. Kielen siirtäminen ja elvyttäminenKoltansaamen kielen tulevaisuus -seminaarin mielestä koltansaamen kielen tila on kriittinen, muttei toivoton. Jotta kielen elvyttäminen voidaan aloittaa, tarvitaan yhteinen tahtotila ja suunnitelma. Seminaari osoitti, että tällainen tahtotila kolttasaamelaisilta löytyy. Kieli elää käyttämällä ja kieli on yksilöiden varassa. Yksilöt tarvitsevat kuitenkin tukea omiin valintoihinsa, ja siksi kolttasaamelaisyhteisön tulee tehdä kaikkensa, jotta koltansaamen kieli siirtyy nuoremmille sukupolville. Kielen siirtämiseen ja elvyttämiseen tarvitaan tietoisia valintoja ja aktiivisia toimia. Yksilöllä on vastuu kielen kehittämisestä koltansaamenkielisen yhteisön aktiivisella tuella. Kaikkien tahojen, joilla on velvollisuus toimia koltansaamen kielen hyväksi, tulee yhdessä tarttua toimeen. Kieli on kultaakin kalliimpi. Niin kauan kuin yksikin kolttasaamelaislapsista oppii koltansaamea, elää kieli, jatkuu eläminen. Päätös, valinta puhua koltansaamea omille lapsilleen, naapurin lapsille, sukulaisille, oudommille, on jokapäiväinen valinta pysyä elossa, kieltäytyä vielä kuolemasta. Mitä useammin tämä valinta tehdään, sitä enemmän ja vahvemmin kieli elää. Päätös kuunnella, oppia koltansaamea, nuorena tai vanhana, vahvistaa koltansaamen kielen tulevaisuutta, antaa kolttasaamelaisille kansana ja sen jäseninä enemmän aikaa. Kielessä on kaikki se tieto siitä, mitä ja ketä kolttasaamelaiset ovat ja mikä maailma on. Tämä tieto on taito, kyky pysyä hengissä. Kun on saanut kaksikielisyyden ja koltansaamen kielen lahjaksi, niin tämän lahjan eteenpäin siirtäminen on jokaisen velvollisuus. Jokaisessa kielen osaajassa on opettaja. Koltansaamen kielen säilyttäminen ja kehittäminen on jokaisen kolttasaamelaisen asia. Seminaarin ja Saaʹmi Nueʹtt ry:n puolesta Pauliina Feodoroff Tiina Sanila-Aikio
JakeluKolttien kyläkokous TiedoksiVähemmistövaltuutettu
Nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiäiʹǧǧ -seminar, Čeʹvetjääuʹr škooul 23.9.2010 Õõlmâsceälkkmõš nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiääiʹjestAlggsääʹnSaaʹmi Nueʹtt rõ riâžži Čeʹvetjääuʹrest 20.–23.9.2010 sääʹmkultturneäʹttel, koon teemmen leäi sääʹmǩiõll. Neäʹttel rieʹššeš õõutsââʹjest Dommjânnmlaž ǩiõli tuʹtǩǩeemkõõskõõzzin. Mõõnni eeʹjjin še lie õnnum sääʹmkultturneäʹttlid jeeʹresnallšem teemmain da ǩiõl vaʹlljumuš teemmen taʹnni leäi tõi luâđlaž juâtk. Sääʹmkultturneäʹttel aaʹlji ǩiõllmättkuursin, koon spesialtuʹtǩǩeei Eino Koponen õõni. Kultturneäʹttel puuʹđi Nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiäiʹǧǧ -seminaaʹre. Seminar ǩiõttʼtõõli sääʹmǩiõl ǩiõlltuâjjlai tän poddsaž proʹbleemid da sij puõʹttiääiʹj vuäinnmõõžžid. Seminaroummu mainste kõrrset ǩiõlltuâjjlai saaǥǥvuârai mâŋŋa. Seminaroummu miõlâst õõlǥi tuejjeed õõlmâsceälkkmõõžž seminaarâst ǩiõttʼtõllum aaʹššin, kook lie vääžnai nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiäigga. Nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiäiʹǧǧ -seminar pohtt õlmmsa: 1. Ǩiõl systtemaatlaž tuʹtǩǩumušNuõrttsääʹmǩiõl lij tuʹtǩǩuum jiânnai eeʹjji mieʹldd nooreeʹl jiânnai jiõntõõzzid. Täid jiõntõõzzid jie leäkku kuuitâǥ mâŋŋa noorrmest tuʹtǩǩuum ni vooʹps. Ǩiõlltuʹtǩǩeei âʹlǧǧe ååʹn äʹlǧǧed systtemaatnalla tuʹtǩǩeed tõid ǩiõlltuʹtǩǩumuužž metoodivuiʹm. Nääiʹt vuõǯǯum teâđai veäkka vuäǯǯap kaallšõs teâđaid sääʹmǩiõl normmeemtuõjju. Juõʹǩǩ ǩeeʹrjtum sääʹmǩiõllsaž materiaali tuʹtǩǩumuš leʹčči vääžnai še. Täi teâđai vuâđđan õõlǥči altteed nuõrttsääʹmǩiõl tiõđlaž ǩiõllmäätt raajjmõõžž. 2. Nuõrttsääʹmǩiõllsa arkivmateriaalJiânnai nuõrttsääʹmǩiõllsaž jiõntõsmateriaal lie jeeʹres arkiivin, leâʹša tõk lie toʹben äuʹǩǩeeǩâni. Vuõssmõsân materiaalid õõlǥči noorrâd õõut teâttbaʹŋǩǩe, ǥu nuõrttsäʹmmla jiijj jie tieʹđ, koʹst materiaal lie leʹbe måkamnallšem materiaal lie jeeʹres arkiivin. Määŋgid arkiivid ij piâzz ǩiõččâd tõi materiaalid. Nuʹbben materiaalid õõlǥči muʹtted digitaalžen mââʹjeeǩâni, što tõi maacctumuš mååust saaʹmid da tõi viõkkšõs âânnmõš oʹnnsteʹče. Arkivmateriaalin leʹčči vieʹǩǩ še mättʼtem-materialjeätta. Õhttsažkååʹdd, koi arkiivin lie nuõrttsääʹmǩiõllsaž jiõntõsmateriaal, âʹlǧǧe altteed õhttsažtuâi samai sõõrǥab, što nuõrttsääʹmǩiõl jeällʼtemtuâjj vuäǯǯ tuärjjõõzz, koon tõt taarbaš. 3. Nuʹbb nuõrttsääʹmǩiõl ǩiõllʼjåårǥlõõʹtti veʹrǧǧ SääʹmteggaNuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiäiʹǧǧ -seminar õõlǥat, što Sääʹmteʹǧǧ aalǥat nuuʹbb nuõrttsääʹmǩiõl ǩiõllʼjåårǥlõõʹtti veeʹrj sami sõrgg. Ânnʼjõž ǩiõllʼjåårǥlõʹtti tuejjad samai kaallšõs tuâi nuõrttsääʹmǩiõl raajjmõõžžâst kueʹsttjen, leâʹša son ij vueiʹt vaʹstteed ni mäʹhtt tän poddsaž jåårǥlâʹttemtaʹrbbe. Nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiäiʹǧǧ -seminar ǩeäčč, što nuʹbb ǩiõllʼjåårǥlõʹtti õõlǥči ââʹnned peäʹl tuâjjääiʹjstes mättʼtemaunnsi jåårǥlâʹttmõʹšše, ko tõid čuuʹt taarbšet. 4. Ǩiõl seʹrddmõš da jeällʼtumušNuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiäiʹǧǧ -seminaar miõlâst nuõrttsääʹmǩiõl sââʹjj lij kriittlaž, leâʹša ij tuäivteʹm. Što ǩiõl jeällʼtumuužž vueiʹtet altteed, taarbšet puki õhttsaž täätt da plaan. Seminar čuäʹjti, što nuõrttsäʹmmlain lij näkam tätt. Ǩiõll jeäll pâi teʹl ko oummu mainste da âʹnne tõn. Oummu taarbše kuuitâǥ tuärjjõõzz jiiʹjjez vaʹlljumuužžid, da tõn diõtt nuõrttsääʹmõhttsažkåʹdd âlgg kõrrset vaikkted tõzz, što nuõrttsääʹmǩiõll serddai nuõrab puõlvvõõǥǥid. Ǩiõl seʹrddmõʹšše da jeällʼtumuʹšše taarbšet aktivlaž tuåimid. Meeʹst juõǩǩkast lij vaʹsttõs ǩiõl õõudâsviikkmõõžžâst da nuõrttsääʹmǩiõllsaž õhttsažkåʹdd âlgg tuärjjeed miʹjjid. Meeʹst da obb õhttsažkååʹddest feʹrttai õõutsââʹjest äʹlǧǧed reâuggâd sääʹmǩiõl pueʹrren. Ǩiõll lij miʹjjid kaallšab ko kåʹll. Nuʹtt kuuʹǩǩ ko õhtt-i nuõrttsääʹmpäärnain mättai sääʹmǩiõl, ǩiõll jeäll da mij jieʹllem juätkkai. Ko mij äʹlǧǧep mainsted säämas mij päärnaid, räʹjjla päärnaid, ruåđid da jâkkoummuid, ǩeâlddõõttâp jääʹmmʼmest da leäʹp vaʹlljääm jieʹllem. Mõõn tääuʹjab tän vaʹlljumuužž tuejjeep, tõn pueʹrben mij ǩiõll jeäll. Ko mij äʹlǧǧep kuvddled da mättʼtõõttâd nuõrttsääʹmǩiõl, nuõrrân leʹbe puärrsen, tõt nâânad mij ǩiõl da oudd miʹjjid meeran da tõn vuässliʹžžen jäänab ääiʹj. Ǩiõl seʹst lij puk teâtt, što ǩeäk mij leäʹp da mii lij mij maaiʹlm. Tät teâtt oudd miʹjjid silttõõzz piâssâd jieʹllmen. Ko leäʹp vuäǯǯam kueiʹtǩiõllsažvuõđ da nuõrttsääʹmǩiõl sǩiâŋkkân, meeʹst feʹrttai seʹrdded tän sǩiâŋk ooudårra. Juõʹǩǩ ǩiõl siltteei lij uʹčteeʹl. Nuõrttsääʹmǩiõl seeiltumuš da õõudâsviikkmõš lij juõʹǩǩ nuõrttsäʹmmla äʹšš.
Seminaar da Saaʹmi Nueʹtt rõ:zz peäʹlest Pauliina Feodoroff Tiina Sanila-Aikio
Jueʹǩǩmõš Saaʹmi siidsååbbar TeâttanMinoritettåskkooumaž
|